Tid: torsdag 21 januari 2027 kl. 18.00–20.00
Plats: Maijasalen, Centrumbiblioteket Ode, Helsingfors (1 våningen), Tölöviksgatan 4
Ett asteroidnedslag, en ny pandemi och klimatförändringen är hot som kan förändra världen i grunden. Vad kan vetenskapen göra för att avvärja dem? Tre forskare berättar hur man kan ändra en asteroids bana, hur mRNA-vacciner hjälper oss att bekämpa pandemier och hur koldioxid kan användas som råvara. Välkommen att höra om vetenskapens lösningar på framtidens utmaningar!
Evenemanget kräver ingen förhandsanmälan.
Evenemanget hålls på finska. Programmet presenteras nedan på finska.
Ohjelma
Klo 18.00–18.10: Pysyvä sihteeri Mats Gyllenberg (Suomen Tiedeseura): Avaussanat
Klo 18.10–18.40: Professori Mikael Granvik (Helsingin yliopisto): Asteroiditörmäysten estäminen: tiedettä, teknologiaa ja kansainvälistä yhteistyötä
Asteroiditörmäykset muodostavat ainoan luonnonkatastrofin, jonka ihmiskunta kykenee ainakin periaatteessa estämään. Törmäyksen estämisen kannalta olennaista on löytää kyseinen asteroidi mahdollisimman kauan ennen uhkaavaa törmäystä. Tästä syystä Maata uhkaavia asteroideja on etsitty ja tutkittu sekä maanpäällisillä että avaruudessa toimivilla teleskoopeilla jo vuosikymmeniä. Yksinkertaisinta menetelmää pienen asteroidin radan muuttamiseksi testattiin menestyksekkäästi vuonna 2022.
Klo 18.40–19.10: Professori Mika Rämet (Tampereen yliopisto): mRNA-rokotteet pandemioiden pysäyttäjinä
Rokotteet ovat olleet yksi merkittävimmistä lääketieteellisistä edistysaskelista, ja ne ovat pelastaneet lukemattomia ihmishenkiä ehkäisemällä tartuntatauteja. Covid-19-pandemian aikana nähtiin mRNA-rokotteiden läpimurto. Rokotteet pelastivat miljoonia ihmisiä ja mahdollistivat paluun normaaliin elämään. mRNA-rokotteiden avulla voidaan varautua tuleviin pandemioihin sekä kouluttaa elimistöä tuhoamaan syöpäsoluja.
Klo 19.10–19.40: Professori Timo Repo (Helsingin yliopisto): Hiilidioksidi: kasvihuonekaasusta kemian raaka-aineeksi
Hiilidioksidi (CO2) on mielenkiintoinen molekyyli: se on elämälle välttämätön ja samalla keskeinen kasvihuonekaasu. Esitelmässä tutustutaan hiilidioksidin reaktiivisuuteen ja talteenottoon sekä siihen, miten sitä voidaan hyödyntää kemikaalien raaka-aineena. Tutustumme hiilidioksidin suoraan talteenottoon ilmasta (Direct Air Capture, DAC), joka on sijainnista riippumaton CO2-talteenottomenetelmä. Menetelmä on saanut paljon huomiota, sillä sen avulla ilmakehästä voidaan periaatteessa poistaa enemmän hiilidioksidia kuin sinne päästetään.
Klo 19.40–20.00: Päätössanat ja keskustelu