Suomen Tiedeseura

Toimintakertomus

Toimintakertomus toukokuusta 2018 huhtikuuhun 2019
Laatijana pysyvä sihteeri
Mats Gyllenberg

Suomen Tiedeseuran toimintavuoden loppuessa kevään 2019 eduskuntavaalien tulos on selvillä.
Menneenä nelivuotiskautena maamme hallitus on osoittanut harvinaista tutkimus- ja tiedevihamielisyyttä. Jo vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa silloinen tuleva valtiovarainministeri ilmaisi halveksuntansa professoreiden työhön kuten myös muutamia kuukausia myöhemmin uusi pääministerikin tutkimustuloksiin lausumallaan ”kaiken maailman dosenteista”. Hallitus kävi sanoista tekoihin ja toteutti ennennäkemättömät yliopistojen määrärahojen leikkaukset ja jäädytti niin kutsutun yliopistoindeksin. Hallitus ei pystynyt toteuttamaan tärkeintä tavoitettaan, sosiaali- ja terveydenhoitouudistusta, erityisesti siksi, ettei hallitus kuunnellut lääketieteen ja oikeustieteen asiantuntijoita.

Tässä tutkimukselle vihamielisessä ilmapiirissä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä 600 000 euron avustus Suomen Tiedeakatemioiden kolmivuotiseen SoFi-hankkeeseen ilahdutti. SoFi on lyhennys Science Advisory Mechanism of Finland –nimestä. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintatapoja tiedeneuvonantoon. Tutkijoiden pitäisi voida oma-aloitteisesti tai tilauksesta opastaa tiedeasioissa käsittelijöitä ja päättäjiä. Suomen Tiedeseura pitää erityisen tärkeänä, että tämä kolmivuotinen pilottihanke onnistuu ja että tiedeneuvonannosta tulee elimellinen osa virkamiesvalmistelua ja poliittista päätöksentekoa.

Suomen Tiedeakatemiat on neljän Suomessa toimivan tiedeakatemian yhteistyöelin.
Sen tehtävänä on parantaa tieteen tekemisen edellytyksiä sekä edistää tieteen vaikuttavuutta. Suomen Tiedeakatemiat osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen tiedepoliittiseen keskusteluun.
Suomen Tiedeakatemiat pyrkii luomaan edellytyksiä tutkijoiden ja päättäjien yhteistyölle
Tavoitteena on edistää tieteellisten tutkimustulosten hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi Suomen Tiedeakatemiat koordinoi yhteistyötä kansainvälisten tieteellisten organisaatioiden kuten International Science Councilin (ICSU), All European Academiesin (ALLEA) ja European Academies Science Advisory Councilin (EASAC) kanssa.

Tiedeseura on toimintavuonna ottanut kantaa ja vastannut tiede- ja kulttuurikysymysten lausuntopyyntöihin. Tiedeseuran tärkeimpänä tehtävänä lienee ollut laatia Suunnitelma S ”Open access” –prosessiin. Suomen Tiedeseura kannattaa kaikkien tieteellisten julkaisujen saattamista kustannuksitta kaikkien ulottuville. Tavoitteen saavuttaminen vaatii monivuotisen uurastuksen.

Aina tammikuuhun 2019 ennen kuin neuvottelut FinELib-konsortion ja Francis & Taylorin kanssa kariutuivat Suomen yliopistojen henkilökunnalla ja opiskelijoilla on ollut mahdollisuus käyttää vapaasti lähes kaikkea olennaista tieteellistä kirjallisuutta. Nämä tuloksettomat neuvottelut osoittavat vakavan periaatteellisen ongelman kaupallisten kustantamoiden ja tieteellisen kirjallisuuden tuottajien ja kuluttajien välillä. Rahoittajien, kirjastojen, oppilaitosten ja kustantamoiden yhteistyön on parannuttava, jotta hahmotettaisiin lehtitilausten ja avoimen julkaisemisen kustannukset kokonaisuutena.

Visaisena ongelmana tällä haavaa on, että kustantamot vaativat maksuja avoimesta julkaisemisesta erittäin kalliiden tilausmaksujen lisäksi. Kansainvälisen ”open access” –keskustelun jälkimainingeissa roskalehtiä syntyi kuin sieniä sateella. Niin kutsutut ”predatory journals” –lehdet julkaisevat minkä tahansa tasoisia tutkimuksia maksusta. On kaikin keinoin vältettävä sellaista kansallista ”open access” –strategiaa, joka veisi suomalaiset tutkijat julkaisemaan näissä lehdissä.

Vuonna 2015 alkanut tieteellinen yhteistyö Ranskan valtion kanssa on monipuolistunut ja jatkunut tiiviinä. Yhdessä Suomalaisen Tiedeakatemian ja ranskalaisten rahoittajien kanssa jaamme niin kutsuttuja Maupertuis-apurahoja Suomen ja Ranskan väliseen tutkijavaihtoon ja työpajoihin. Tänä toimintavuonna uutta on Magnus Ehrnroothin säätiön avustus cotutelle-tohtorikoulutettavalle.
Cotutelle-tohtorikoulutettava on kirjoilla sekä ranskalaisessa että suomalaisessa yliopistossa ja suorittaa tohtorin tutkinnon molemmissa yliopistoissa.

Maupertius-yhteistyön tiimoilta Ranskan Tiedeakatemian jäsen professori Claire Voisin vieraili Suomessa elokuussa 2018. Professori Voisin esitelmöi sekä suurelle yleisölle että matemaatikoille. Vuoden 2019 jälkipuoliskolla järjestämme vastaavanlaisia esitelmätilaisuuksia ranskalaisten tieteentekijöiden kanssa.

Pohjoismainen yhteistyö on erityisen tärkeää Tiedeseuralle. Kuluvana toimintavuonna suunniteltu Kungliga Vetenskaps- och Vitterhetssamhället i Göteborgin kanssa järjestettävä yhteinen symposiumi ”Vårt gemensamma innehav” toteutuu Göteborgissa 14.–15. lokakuuta 2019. Yhdessä Kungliga Vetenskapsakademienin ja Venäjän Tiedeakatemian kanssa järjestämme ”Nystad Peace and Sustainable Devepment” –symposiumin Uudessakaupungissa 8.–9. elokuuta.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 kaikki Tiedeseuran osastot järjestivät symposiumin. Siksi toimintavuonna 2018 symposiumeihin ei panostettu. Sitä vastoin kolmen symposiumin suunnittelu on vuonna 2019 ollut tiivistä. Toukokuussa järjestämme ”Nationalismi tänän” –symposiumin ja syksyllä 2019 vielä kaksi muuta.

Tiedeseura osallistui Porissa SuomiAreenaan elokuussa 2018. Herra Kauppi toimi keskustelun puheenjohtajana. Keskustelemassa olivat muun muassa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, herra Raivio sekä kansanedustajat Juhana Vartiainen, Ville Niinistö ja Eeva-Johanna Eloranta. Keskustelu on nähtävissä suoratoistona osoitteessa https://www.katsomo.fi/#!/jakso/942798.

On jo perinteenä, että Tiedeseura osallistuu suureen Nobel-keskusteluun Sanomatalossa. Keskustelussa suomalaiset tutkijat kommentoivat juuri valittujen Nobelilla palkittujen tieteellisiä saavutuksia. Näin tapahtui myös vuonna 2018. Paneeliin osallistuneista asiantuntijoista herrat L.C. Andersson ja E. Haeggström, edustivat Tiedeseuraa.

Tieteen päivät järjestetään Helsingissä joka toinen vuosi tammikuussa. Vuoden 2019 päivien teemana oli rohkeus. Herra Gahmberg edusti Tiedeseuraa päivien johtoryhmässä ja ohjelmatoimikunnassa herra Sundberg. Herra Koskinen edusti ohjelmatoimikunnassa Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaa. Monet Tiedeseuran jäsenistä osallistuivat Tieteiden päiville esitelmöimällä ja muulla tavoin, kuten rouvat Kolbe ja Törmä sekä herrat Enqvist, Forsén, Gyllenberg, Koskinen, Kulmala, Kupiainen, Leskelä, Mickwitz, Raivio, Sundberg ja Vesala.

Tieteellisen työn lisäksi Tiedeseura on ahkeroinut saattaakseen seuran kotisivut ajanmukaisiksi. Työn tuloksena kotisivut ovat nykyisten vaatimusten mukaiset, aineisto helposti löydettävissä ja päivitettävissä.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus tuli lopulta voimaan 25. toukokuuta 2018. Tietosuoja-asetuksen vaatimat toimenpiteet ovat olleet mittavia. Olemme tarkistaneet ja korjanneet rekistereitämme, jotta ne olisivat tietosuoja-asetuksen mukaisia. Olemme myös laatineet rekisterien tietoturvakuvaukset. Apuraha-anomusten verkkoalusta on päivitetty vastaamaan uusia vaatimuksia.

Monet kiitokset Tiedeseuran toimistosihteerille Ann-Christin Geustille hyvin tehdystä työstä.

Tiedeseuran jäsenet ovat ahkerasti hyödyntäneet kanslian tiloja kokouksiin ja seminaareihin.

Uusi kunniajäsen

Edellisen toimintavuoden päättyessä 30. huhtikuuta 2018 Tiedeseuran pitkäaikainen pysyvä sihteeri Carl G. Gahmberg luopui tehtävästään. Herra Gahmberg kutsuttiinkin viipymättä seuramme kunniajäseneksi kunnianosoituksena arvokkaasta työstä Tiedeseurassa.

Kokousten ohjelmat

Perinteisesti toukokuun kokous pidettiin Finska läkaresällskapetin Villa Aikalassa ja tammikuun kokous Turussa. Muut kokoukset pidettiin Säätytalolla paitsi joulukuun kokous Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Helsingissä pidettyjen kokousten jälkeinen yhteinen illallinen nautittiin Pörssiklubilla. Vuosijuhlaillallinen nautittiin kuitenkin Ravintola Sipulin talvipuutarhassa.

Kuukausikokouksiin osallistui keskimäärin 55 Tiedeseuran jäsentä, vuosikokoukseen runsaat 100.

22. toukokuuta 2018

Hallitus päätti, että Tiedeseuran kotisivut uusitaan. Hallitus keskusteli tarvittavista toimenpiteistä eurooppalaisen yleisen tietosuoja-asetuksen tullessa voimaan 25. toukokuuta 2018. Hallitus hyväksyi jäsenrekistereiden kuvaukset ja apuraharekisterit sekä päätti julkaista nämä Tiedeseuran verkkosivuilla. Hallitus päätti myös lähettää jäsenkirjeen, jossa jäsenistöä pyydettiin tarkistamaan jäsenluettelosta omat tiedot.

Varainhoitaja ilmoitti, että Tiedeseuran huoneiston Fabianinkatu 4 B 11 vuokrasopimus on allekirjoitettu. Huoneisto kunnostetaan ennen vuokra-ajan alkamista. Tiedeseuran omistuksessa olevat huoneistot ovat näin kaikki vuokrattuina.

Yleiskokous päätti yksimielisesti hyväksyä ehdotuksen kutsua Tiedeseuran aiemman pysyvän sihteerin Carl G. Gahmbergin kunniajäseneksi. Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen.

Vaalilautakuntien jäsenet valittiin osastojen ehdokkaista.

Kuten aiemmissa toukokuun kokouksissakin kunkin osaston edustaja esitelmöi lyhyesti.
Herra Kupiainen puhui aiheesta ”Mitä on satunnainen geometria?”, herra K. Donner aiheesta ”Ett framsynt öga”, rouva von Bonsdorff aiheesta ”Barndomens estetik – estetik i barndomen” ja herra Suksi aiheesta ”Språkrättsligt problematiska skrivningar om administrativ indelning i tre propositioner – reflektioner kring tolkningen av grundlagens 122 § 1 mom.”

13. elokuuta 2018
Suunnittelukokous

Hallitus ja Tiedeseuran toimittajat kokoontuivat suunnittelemaan tulevaa julkaisutoimintaa.

17. syyskuuta 2018

Hallitus päätti valita herra Gahmbergin Magnus Ehrnroothin säätiön apurahatoimikuntaan vuoteen 2020 saakka.

Tiedeseuran jäsenluettelosta löytyy jäsenten elämäkertatietoja. Tiedot kustakin jäsenestä eivät ole olleet vertailukelpoisia. Tiedot on aiemmin merkitty jäsenen äidinkielellä. Hallitus päätti yhdenmukaistaa elämäkertatiedot kolmikielisiksi: ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi.

Yleiskokouksen aluksi herra Riska piti muistopuheen professori Peter Holmbergista. Tämän jälkeen ulkomainen jäsenemme herra Kacprzyk esitelmöi aiheesta ”Decision processes in human centric systems: how to reflect human cognitive biases”.

Suljetun lippuäänestyksen tuloksen selvittyä (32 kyllä-ääntä 32 annetusta äänestä) Tiedeseura päätti kutsua herra Gahmbergin kunniajäseneksi.

15.lokakuuta 2018

Hallitus päätti Tiedeseuran vuoden 2019 palkintojen suuruudesta seuraavasti: E. J. Nyströmin palkinto 30 000 euroa, Professori Theodor Homénin palkinto fysiikassa 20 000 euroa, Magnus Ehrnroothin palkinto 20 000 euroa sekä kolme 5 000 euron opettajapalkintoa. Palkitun opettajan koulu saa lisäksi 2 000 euron avustuksen. Hallitus päätti nimetä Gad Rausing –palkinnon, Albert Einstein –palkinnon, Antonio Feltrinelli –palkinnon sekä Vuoden tiedekirja 2018 –palkinnon ehdokkaat. Hallitus päätti myös myöntää ”Biodiversiteten på Ålands ängar” –projektille 8 000 euroa vuosittain neljän vuoden ajan. Projektin tavoitteena on jatkaa edesmenneen professori Ilkka Hanskin ainutlaatuista Ahvenanmaan luonnon monimuotoisuuden tutkimusta.

Magnus Ehrnroothin ja Walter ja Lisi Wahlin säätiöiden yhdistyminen on vaatinut muutoksia Magnus Ehrnroothin säätiön sääntöihin. Puheenjohtaja ja pysyvä sihteeri ovat vahvistaneet, ettei Tiedeseuralla ole huomauttamista sääntömuutoksista.

Yleiskokouksessa rouva Sundman piti muistopuheen professori Erik Anderssonista. Tämän jälkeen herra Collan esitelmöi aiheesta ”Tekoälyllä terveyttä — perusteita ja sovellutuksia lyhyesti”.

19. marraskuuta 2018

Hallintokunnan suosituksesta hallitus vahvisti toiminta-avustuksen suuruudeksi 0,6% Tiedeseuran omaisuuden markkina-arvosta. Toiminta-avustus käytetään yleiskuluihin ja palkintojen jakoon vuoden 2019 kuluessa.

Yleiskokouksen aluksi herra Vihko piti muistopuheen professori Henrik Forsiuksesta. Tämän jälkeen rouva Fellman esitelmöi aiheesta ”Fyra myter och några fakta: resultat från historisk forskning om konkurrensreglering” sekä herra Norkko aiheesta ”Små förändringar med stora konsekvenser: kopplingar mellan havsis och biodiversitet i Antarktis kustnära ekosystem”.

17. joulukuuta 2018

Hallitus päätti käyttää 250 000 euroa apurahoihin vuonna 2019. Joustoa on jonkin verran, mikäli hakemusten perustelut antavat ylitykselle aihetta. Päätettiin Tiedeseuran toimittajien vuoden 2018 palkkiot. Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk –sarjan toimittajalle maksetaan 3 000 euron ja muiden sarjojen toimittajille 2 500 euron korvaus, mikäli teossarjaan hyväksytään ehdotettu julkaisu. Ennen teossarjassa julkaisua tarvitaan asiantuntijalausunnot ja kielentarkastus. Hallitus päätti, että sarjojen toimittajat voivat myöntää lausunnosta tai kielentarkastuksesta korvauksen aina 500 euroon saakka. Suuremmille summille tarvitaan hallituksen päätös. Päätettiin, että Tiedeseuran puheenjohtajalle maksetaan hallituksen kokoukselta 250 euroa ja hallintokunnan ulkopuolisille jäsenille 253 euroa kokoukselta.

Magnus Ehrnroothin säätiön säädösten mukaisesti Tiedeseura tai sen nimeämä lautakunta arvioi säätiön vuosittaiset hakemukset ja esittää säätiön hallitukselle ehdotuksensa apurahansaajista.
Näitä säädöksiä on sovellettu siten, että hallitus nimittää lautakunnan, joka tekee ehdotuksensa Tiedeseuran hallitukselle, joka esittelee lopullisen ehdotuksen säätiön hallitukselle. Aiemmin lautakuntien jäsenet on valittu siten, ettei toimikauden pituudesta ole mainintaa. Kirjoittamattomana sääntönä on ollut, ettei jäsenen toimikausi ole ollut kuutta vuotta pitempi.
Hallitus päätti jatkossa nimittää lautakuntien jäsenet kolmeksi vuodeksi. Lisäksi päätettiin, että jäsen voidaan valita korkeintaan kahdeksi toisiaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Samanaikaisesti vahvistettiin jäsenten toimikaudet seuraavasti: herra Salmi 1.1.2017–31.12.2019, rouva Eerola sekä herrat Nordlund ja M. Lindström 1.1.2018 – 31.12.2020. Herra Gahmbergin toimikautta oli jo 17. syyskuuta pidennetty, ja se päättyy 31.12.2020.

Puheenjohtaja ja pysyvä sihteeri vierailivat Kungl. Vetenskaps- och Vitterhets-Samhället i Göteborgissa 28. marraskuuta 2018. Päätettiin, että Suomen Tiedeseura ja Kungl. Vetenskaps- och Vitterhets-Samhället i Göteborg järjestää yhteisen ”Vårt gemensamma innanhav” –symposiumin
Göteborgissa 14.–15. lokakuuta 2019.

Yleiskokouksessa rouva Sevon piti muistopuheen professori Sven Kockista. + ”Immaterialrätten och teknologisk utveckling: 3D-printning som exempel på hur juridiken tacklar nya teknologier” ja rouva Stenberg aiheenaan ”Att räkna barr från rymden: matematisk-fysikaliska metoder i fjärranalys”.

Tiedeseura valitsi uusia varsinaisia jäseniä:

Biotieteelliseen osastoon valittiin

Veijo Kaitala, tekn. tri, populaatioekologian professori Helsingin yliopistosta,
Anna-Elina Lehesjoki, lääket. ja kir. tri, lääketieteellisen genetiikan professori Helsingin yliopistosta, Martin Romantschuk, fil. tri, ympäristöbiotekniikan professori Helsingin yliopistosta
Cecilia Sahlgren, fil. tri, solubiologian professori Åbo Akademista.

Humanistiseen osastoon valittiin

Sara Heinämaa, fil.tri, filosofian professori Jyväskylän yliopistosta,
Altti Kuusamo, fil. tri, taidehistorian professori Turun yliopistosta,
Kai Mikkonen, fil. tri, kirjallisuustieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta,
Pia Olsson, fil. tri, etnologian yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta.

Yhteiskuntatieteelliseen osastoon valittiin

Peter Söderlund, valtiot. tri, valtio-opin dosentti Åbo Akademista.

Matemaattis-fysikaaliseen osastoon ei valittu uusia jäseniä. Ulkomaisia jäseniä ei ollut myöskään ehdolla.

Toimintavuonna Tiedeseuraa on usein pyydetty nimeämään ehdokkaita erilaisiin palkintoihin. Niinpä on tarkoituksenmukaista, että jokaisessa osastossa on oma palkintolautakuntansa, joka ripeästi valmistelee hallitukselle ehdotuksia pyydetyiksi palkinnonsaajiksi. Osastojen esityksestä valittiin nämä palkintolautakunnat:

Matemaattis-fysikaalinen osasto: rouva Wiedmer sekä herrat Koskinen ja Kupiainen.
Biotieteellinen osasto: rouva Mappes sekä herrat Meri ja Norkko.
Humanistinen osasto: rouva Kervanto Nevanlinna sekä herrat Härmä ja Lindén.
Yhteiskuntatieteellinen osasto: rouva Widén sekä herrat Bruun ja Sundberg.

19.12.2018
Suunnittelukokous

Hallitus ja osastojen puheenjohtajat kokoontuivat suunnittelemaan vuoden 2019 toimintaa. Keskusteltiin useista mahdollisista symposiumeista. Hallituksen päätös saadaan tammikuussa.

21. tammikuuta 2019

Hallitus kokoontui Tiedeseuran kansliassa Helsingissä. Yleiskokous pidettiin perinteitten mukaisesti Turussa, tällä kertaa auditorio Helikonissa Arkenissa. Kokouksen jälkeen Åbo Akademin rehtori herra Hupa tarjosi lasillisen sherryä ja jäsenet nauttivat illallisen Hus Lindmanissa. Tiedeseura järjesti linja-autokuljetuksen Turkuun ja takaisin pääkaupunkiseudun jäsenilleen. Tämä järjestely oli jäsenten mieleen ja Turun kokous olikin vuoden runsaslukuisimpia.

Suunnittelukokouksen (19.12.2018) keskustelujen innoittamana hallitus päätti järjestää päivän kestävän ”Nationalismi tänään” –symposiumin Tiedekulmassa 13. toukokuuta 2019. Herra Riikonen on päävastuussa järjestelyistä. Syksyllä 2019 järjestämme puolipäiväisen symposiumin erilaisista kirjoitustyypeistä sekä symposiumin valeuutisista, vaihtoehtoisista totuuksista, rokotusvastaisuudesta ja muista huolestuttavista ilmiöistä.

Tiedeseura ehdotti vuoden 2019 “Luigi Tartufani”, International Prize to Italian language, sekä Volvo Environment Prize 2019 –palkintojen saajia.

Yleiskokouksessa herra Högnäs piti muistopuheen professori Boris Sjöbergistä. Tieteellisinä esitelminä kuultiin herra Grönlundin ”Statskunskap som vetenskap” ja herra Sihvosen ”Kafkan kanssa elokuvissa”.

Apurahatoimikunnat valittiin osastojen ehdotuksista:

Matemaattis-fysikaalinen osasto: rouva Riekkola sekä herrat Keinonen ja Staffans.
Biotieteellinen osasto: rouva Lehesjoki sekä herrat Bonsdorff ja P. Saris.
Humanistinen osasto: rouvat Kervanto Nevanlinna ja Kivistö sekä herrat Brusila ja Solin.
Yhteiskuntatieteellinen osasto: rouvat Riska ja Sisula-Tulokas sekä herrat Stenbacka ja Sundberg.

18. helmikuuta 2019

Hallitus hyväksyi apurahatoimikunnan ehdotuksen Magnus Ehrnroothin säätiön apurahojen jakamiseksi ja saattoi ehdotuksen säätiön hallituksen tiedoksi. Hallitus hyväksyi myös apurahaehdotuksen Magnus Ehrnroothin säätiön Maupertuis-cotutelle –tohtorikoulutettavalle. Asiaa ovat valmistelleet tri M. Leporini (Institut Français de Finlande, Ambassade de France en Finlande), Magnus Ehrnroothin säätiön asiamies tri N. Meinander ja pysyvä sihteeri.
Myös tri M. Leporinin, Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteerin ja pysyvän sihteerin valmistelema ehdotus Maupertuis-apurahojen jaosta hyväksyttiin. Tiedeseura avustaa hanketta 15 000 eurolla, Suomalainen Tiedeakatemia 10 000 eurolla ja ranskalaiset instituutiot 25 000 eurolla.

Tiedeseura on ehdottanut Balzan-palkinnon ”Islamic Studies” saajaa sekä Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan Kordelinin palkinnon saajaa.

Tavallista juhlallisemmassa yleiskokouksessa uudet jäsenet saivat jäsendiplominsa ja herra Gahmberg kunniajäsendiplominsa. Herra Tarasti oli säveltänyt fanfaarin ”Fanfare, quasi improvisando”, jonka trumpetisti Arttu Sipilä kantaesitti. Esityksen jälkeisessä tervetulotilaisuudessa tarjolla oli kuohuviiniä. Pukukoodina tumma puku.

Kokouksessa herra Riikonen piti muistopuheen professori Randolph Quirkistä. Herra Vesala esitelmöi aiheesta ”Metsät, suot, järvet ja niiden ilmastovaikutukset” ja herra Nynäs aiheesta ”Multipla religiösa identiteter bland unga vuxna: några centrala observationer i ljuset av en internationell studie”.

Kokous valitsi professori E.J. Nyströmin palkinnon palkintolautakunnan jäseniksi rouva Holmin, herra Grönroosin ja herra Suksen yhteiskuntatieteellisestä toimikunnasta sekä herra Londenin, rouva Sahlgrenin ja rouva Kervanto Nevanlinnan muista toimikunnista. Theodor Homénin fysiikan palkinnon palkintolautakuntaan valittiin rouva Eerola ja herrat Enqvist, Hämäläinen ja Keinonen. Muiksi jäseniksi valittiin herrat Hytönen, Wrede ja Panula sekä rouva Widén.

18. maaliskuuta 2019

Hallitus hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2018 tilinpäätöksen, jonka jälkeen se toimitettiin tilintarkastajille.

Hallitus hyväksyi pysyvän sihteerin apurahatoimikuntien ehdotuksista tekemän yhteenvedon Tiedeseuran apurahojen jakamiseksi. Apurahoja myönnettiin yhteensä 43 kpl, yhteensä 227 715 euroa.

Filosofian tohtori Mikael Björnbergin muistosäätiö perustettiin 2002 tutkimusapurahojen jakamiseksi. Sääntöjen mukaisesti apurahat ovat haettavissa joka kolmas vuosi ja Tiedeseuran hallitus valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan stipenditoimikunnan, johon kuuluu Björnbergin suvusta kaksi jäsentä ja yksi jäsen Tiedeseurasta. Näitä säädöksiä ei ole noudatettu. Apurahatoimikuntaa ei ole valittu ja apurahoja on jaettu tosiasiassa hakuprosessitta. Pysyvä sihteeri on ottanut yhteyttä Fredrik Björnbergiin ja sopinut tämänvuotisesta apurahojen hakuprosessista.
Hallitus päätti vuonna 2019 jakaa 10 000 euron apurahan etevälle teoreettisen fysiikan tai sen lähialueen tutkijalle. Herrat Kajantie ja Enqvist ovat asiantuntijoina ja esittelevät ehdotuksensa Björnbergin suvun hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen Tiedeseuran hallitus päättää asiasta. Pysyvä sihteeri valtuutettiin myös yhdessä Fredrik Björnbergin kanssa laatimaan uudet käytäntöjä vastaavat säätiön säännöt.

Hallitus nimitti herra Nordlundin ja herra Stenbergin Tiedeseuran edustajiksi mekaniikan kansalliseen komiteaan vuosiksi 2019–2021.

Vuonna 2021 on kulunut 300 vuotta Uudenkaupungin rauhasta. Suunnitteilla on Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan huippukokous. Tiedeseuran ulkomainen jäsen herra Lutz on tehnyt aloitteen symposiumin järjestämiseksi Uudessakaupungissa 8.–9. elokuuta 2019 aiheena ”Nystad Peace and Sustainable Development — Focus on Population, Peace and Wellbeing”. Kungliga Vetenskapsakademien, Venäjän Tiedeakatemia ja Uudenkaupungin kaupunki ovat mukana järjestelyissä. Hallitus päätti osallistua symposiumin suunnitteluun ja järjestelyihin sekä tukemalla hanketta taloudellisesti.

Hallitus päätti, että Tiedeseura osallistuu Tieteen päivien 2021 suunnitteluun ja toteutukseen. Pysyvä sihteeri on Tiedeseuran edustaja Tieteen päivien johtoryhmässä ja herra Sundberg ohjelmatyöryhmässä.

Yleiskokouksen alussa herra Karlsson piti muistopuheen professori Anders Ahlqvistista. Sen jälkeen herra Haglund esitelmöi aiheesta ”Jakten på nya cancermarkörer” ja rouva Widén aiheesta ”Informationskompetens — en av de viktigaste färdigheterna i vår digitaliserade värld”.
Tieteellisen osion jälkeen Magnus Ehrnroothin säätiön kokovuotiset ja puolivuotiset apurahansaajat vastaanottivat diplominsa, jonka jälkeen Tiedeseura tarjosi kuohuviiniä apurahansaajien kunniaksi.

Hallituksen ehdotukset vuoden apurahansaajiksi esiteltiin ja pantiin pöydälle vuosikokoukseen saakka.

8. huhtikuuta 2019

Hallitus päätti valtioneuvos Lorenz Lindelöfin palkinnon vuoden 2019 suuruudeksi 10 000 euroa. Palkintolautakunnan ehdotukset Professori E.J. Nyströmin, Professori Theodor Homénin, valtioneuvos Lorenz Lindelöfin ja FT Mikael Björnbergin muistosäätiön palkintojen saajiksi hyväksyttiin ja asian käsittely jätettiin vuosikokouksen vahvistettavaksi. Edelleen hyväksyttiin opettajajärjestöjen ehdotus kolmeksi palkinnonsaajaksi. Tämäkin asia jätettiin vuosikokouksen vahvistettavaksi.

Hallitus valitsi herra Kaupin Tiedeseuran edustajaksi ”Nystad Peace and Sustainable Development” –symposiumin järjestelykomiteaan. Symposiumi järjestetään 8.–9. elokuuta 2019.

29. huhtikuuta 2019

Vuosijuhlaa vietettiin perinteisesti keisari Aleksanteri II:n syntymäpäivänä 29. huhtikuuta Tiedeseura piti oman suljetun kokouksensa aiemmin samana päivänä.

Suljetussa kokouksessa herra Meurman valittiin puheenjohtajaksi ja herra Koskinen varapuheenjohtajaksi. Hallintokunta valittiin kokonaisuudessaan uudelleen ja siihen kuuluvat varainhoitaja puheenjohtajana, pysyvä sihteeri, rouva Sisula-Tulokas, herra Grönroos, kauppaneuvos Magnus Bargum sekä kamarineuvos Henry Wiklund. Hallituksen yhdeksänneksi jäseneksi valittiin rouva von Bonsdorff. Tilintarkastaja B. Nyholm, CGR, varalla Ernst & Young AB, ja toiminnantarkastaja herra Roslin, varalla herra Carlsson, valittiin uudelleen. Pysyvän sihteerin toimintakertomus hyväksyttiin. Varainhoitaja esitteli vuoden 2018 varainhoitokertomuksen ja vuoden 2019 menoarvion, jotka hyväksyttiin. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus.

Tiedeseuran puheenjohtaja toivotti yleisön tervetulleeksi varsinaisen vuosijuhlan aluksi. Useita tiede- ja opettajapalkintoja jaettiin. Herra Enqvist piti juhlaesitelmän aiheenaan ”Kosminen inflaatio”. Vuosijuhlan jälkeen Tiedeseuran jäsenet ja kutsutut vieraat nauttivat illallisen ravintola Sipulin talvipuutarhassa. Musiikista huolehtivat oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman säestäjänään lääkäri, kirjailija ja Suomen aiempi kulttuuriministeri Claes Andersson.

Julkaiseminen

Tiedeseuran julkaisut tehdään yhdessä sopien Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa, ei kuitenkaan Sphinx-vuosikirjaa eikä sarjojen ulkopuolisia julkaisuja. Luettelo tilattavissa olevista kirjoista julkaistaan vuosittain. Herra Janhunen toimitti Sphinxiä, herra Londen Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk –sarjaa, herra Bruun Commentationes Scientiarum Socialium –sarjaa ja herra Rikkinen History of Learning and Science in Finland 1828-1918 –sarjaa. Herra Kajava toimitti Commentationes Humanarum Litterarum –sarjaa.

Vuonna 2018 painatuskustannukset toimitus- ja jakelukuluineen olivat 44 104 euroa. Myyntituotoista saatiin 6 519 euroa.

Toimintavuonna 2018–2019 Tiedeseura julkaisi seitsemän teosta, yhteensä 2 244 sivua:

Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk (toim. herra Londen):

Julia Dahlberg: Konstnär, kvinna, medborgare. Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid 1880–1910. 333 s.
Heikki Nevanlinna: Geofyysikko Eyvind Sucksdorff — havaintojen taituri. 183 s.
Johan Stén: Anders Johan Lexell. Brevväxling. Commerce épistolaire. 721 s.

Commentationes Scientiarum Socialium (toim. herra Bruun):

Liia Laanes: From Destruction to Democratic Revival. Local Government in Estonia. 243 s.

Commentationes Humanarum Litterarum (red. herr Kajava):

Sari Kivistö: Lucubrationes Neolatinae. Readings of Neo-Latin Dissertations and Satires. 244 s.
Matias Buchholz: Römisches Recht auf Griechisch. Prolegomena zu einer linguistischen Untersuchung der Zusammensetzung und Semantik des byzantinischen prozessrechtlichen Wortschatzes. 236 s.

Sphinx (toim. herra Janhunen):

Årsbok — Vuosikirja — Yearbook 2017–2018. 284 s.

Julkaisutoimikunnassa Tiedeseuran edustajina olivat herrat Londen, Bruun, Janhunen ja pysyvä sihteeri. Valtionapua saimme 39 000 euroa vuonna 2018, mutta valtionapu väheni 33 000 euroon vuonna 2019.

Palkinnot ja apurahat

Suomen Tiedeseuran tavoitteena on edistää tieteellistä tutkimusta. Tavoite saavutetaan muun muassa jakamalla palkintoja ja tutkimusapurahoja. Palkinnot jaettiin Tiedeseuran vuosijuhlassa paitsi Magnus Ehrnroothin säätiön fysiikan palkinto. Se jaettiin vuoden 2019 Fysiikan päivien avajaisissa.

Professori E.J. Nyströmin palkinto jaetaan tieteellisistä ansioista ja palkinnon esittäjänä on vuorovuosittain jokin Tiedeseuran neljästä osastosta. Tänä vuonna 30 000 euron palkinnon saa herra Koskenniemi yhteiskuntatieteellisestä osastosta menestyksellisestä ja tärkeästä tutkimuksesta kotimaisen ja kansainvälisen oikeuden alalla.

Professori Theodor Homénin palkinto jaetaan vuosittain vaihtoehtoisesti fysiikan tutkimukseen
tai isänmaan historian tutkimukseen. Tämän vuoden 20 000 euron fysiikan palkinnon sai professori Helena Aksela Oulun yliopistosta uraauurtavasta tutkimuksestaan elektronimikroskopian alalta.

Magnus Ehrnroothin säätiön palkinnot jaetaan vuosittain joko matematiikassa, kemiassa tai fysiikassa. Vuonna 2019 Magnus Ehrnroothin säätiön 20 000 euron fysiikan palkinto myönnettiin Aalto-yliopiston professori Päivi Törmälle menestyksekkäästä tutkimuksesta koskien kvanttioptiikkaa, monen kappaleen teoriaa, topologisia materiaaleja ja nanotieteitä.

Valtioneuvos Lorenz Lindelöfin palkinto jaetaan joka kolmas vuosi matematiikan alan tieteellisestä työstä. Palkinto perustettiin vuonna 2013 ja jaettiin ensimmäisen kerran Tiedeseuran 175-vuotisjuhlassa. Vuonna 2019 palkinto, suuruudeltaan 10 000 euroa annettiin herra Stenbergille hänen kansainvälisesti merkittävästä numeerista analyysia ja teknistä laskentaa koskevasta tutkimuksestaan.

FT Mikael Björnbergin muistosäätiön 10 000 euron palkinto ”etevälle teoreettisen fysiikan tai sen lähialueen tutkijalle” annettiin FT Timo Kärkkäiselle menestyksekkäästä tutkimuksesta neutriinofysiikassa.

Tiedeseura jakaa vuosittain kolme opettajapalkintoa opettajille, joiden oppilaat jatkavat yliopistossa menestyksekkäästi opintojaan samaisessa aineessa. Suomenkielisen lukion opettajat saavat palkinnoista kaksi ja ruotsinkielisen lukion opettaja yhden. Henkilökohtainen palkintosumma on 5 000 euroa ja koululle lankeava 2 000 euroa. Aineet vaihtuvat vuosittain. Vuoden 2019 opettajapalkinnon saajat ovat helsinkiläisen Brändö Gymnasiumin matemaiikan lehtori FM Jan-Anders Salenius ja Kuopion Lyseon lukion matematiikan lehtori FM Paavo Heiskanen sekä Viitasaaren lukion historian ja yhteiskuntaopinopin lehtori FM Marjaana Juntunen.

Tiedeseura jakoi vuonna 2019 omista varoistaan 43 apurahaa ja tutkimusavustusta yhteensä 227 715 euroa. Apurahat jakaantuivat eri osastojen kesken seuraavasti

Matemaattis-fysikaalinen osasto: 6 kpl 31 631 euroa
Biotieteellinen osasto: 13 kpl 99 400 euroa
Humanistinen osasto: 12 kpl 50 000 euroa
Yhteiskuntatieteellinen osasto: 5 kpl 24 640 euroa
Sohlbergin säätiö: 7 kpl 22 044 euroa.

Suomen Tiedeseura huolehtii myös Magnus Ehrnroothin sekä Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiön apurahahakemusten arvioinnista ja esittää näiden hallituksille ehdotuksensa apurahojen jakamiseksi. Magnus Ehrnroothin säätiö jakoi apurahoina 1,9 miljoonaa euroa ja Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiö 220 000 euroa. Apurahat kohdentuvat astronomiaan, matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan mukaan luettuna lääketieteellinen kemia. Puolivuotiset ja kokovuotiset Magnus Ehrnroothin säätiön apurahat jaettiin juhlallisin menoin Tiedeseuran kokouksessa 18. maaliskuuta 2019.
Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiön apurahat jaettiin ennen vuosijuhlaa vastaanotolla Tiedeseuran tiloissa seuraaville: Jacob Björnberg (Göteborgs universitet), Oskar Enberg (Åbo Akademi) Elias Jarlebring (KTH), Ville Kaila (Technische Universität München), Theo Kurtén (Helsingin yliopisto), Maria Ulvmar (Umeå universitet) ja Fredrik Viklund (KTH).

Jäsenet

Toimintavuonna Tiedeseuran varsinaisia jäseniä ulkomaiset jäsenet mukaan lukien oli yhteensä 388. Kunniajäseniä oli yhdeksän, joista kotimaisia seitsemän. Kotimaisista jäsenistä yli 67-vuotiaita oli 145, alle 67-vuotiaita 118. Alle 50-vuotiaita oli vain yhdeksän, ja ainoastaan yksi oli alle 40-vuotias. Varsinaisista jäsenistä naisia oli vain 55 eli noin 20%. Sekä kotimaiset että ulkomaiset kunniajäsenet olivat yli 67-vuotiaita. Vinoutunut sukupuolijakauma oli erityisesti matemaattis-fysikaalisessa osastossa, jossa oli vain seitsemän naisjäsentä.

Osastojen välinen jakauma selviää seuraavasta taulukosta:

OsastoVarsinaiset jäsenetUlkomaiset jäsenetKunniajäsenetYhteensä
Yli 67 vuottaAlle 67 vuottaYhteensäNaisiaVarsin.Ulkom.
Mat.fys31 306173621100
Biotiet.43297213251098
Hum.392968213520105
Yhteisk.32306214202185
Yhteensä1451182635511672388

Vinoutunut ikä- ja sukupuolijakauma saattaa olla uhaksi Tiedeseuran toiminnalle. Kungliga Vetenskapsakademienin säännöissä on, ettei ruotsalaiseksi jäseneksi voida valita ehdokasta, joka on täyttänyt 65 vuotta. Tiedeseurallamme ei ole vastaavanlaista sääntöä. Sen sijaan on tärkeää, että tulevaisuudessa Tiedeseuraan valitaan aktiivisia tutkijoita sukupuoleen katsomatta. Tietenkin löytyy naistutkijoita, jotka ”ovat erittäin huomattavalla tavalla harjoittaneet tai edistäneet tieteellistä tutkimusta” ja ovat valittavissa kunniajäseniksi.

Jäsenistämme professori Erik Andersson kuoli muutamaa päivää ennen vuosijuhlaa ja professori Peter Holmberg toukokuussa 2018.

Erik Vilhelm Andersson syntyi 2. helmikuuta 1948 Finströmissä ja kuoli 21. huhtikuuta 2018. Andersson toimi ruotsin kielen professorina Åbo Akademissa ja tuli tunnetuksi kieliopin tutkijana ja runoilijana. Tiedeseuran jäsenet muistavat hänet monista yhteisiä kokoontumisia rikastuttaneista soneteista. Viimeisin esitettiin postuumisti vuosijuhlassa 27.4.2018.

Peter Edvin Holmberg syntyi 27. kesäkuuta 1938 Helsingissä ja kuoli 23. toukokuuta Helsingissä. Hän toimi Helsingin yliopiston fysiikan professorina. Holmbergin tutkimusaloina olivat ydinfysiikka ja lääketieteellinen fysiikka. Hän oli myös tunnettu fysiikan popularisoijana ja tieteen historian tutkijana.

Toimintavuonna Tiedeseuran ulkomaisista jäsenistä menehtyivät Anders Ahlqvist, James G. March, Torkel Jansson, Lester Packer, Myron Wolbarsht ja Domenico Andreani.
Tiedeseuran tietoon on lisäksi tullut, että seuraavat ulkomaiset jäsenet ovat kuolleet aiemmin: Nils Robert Nilsson (2012), James Calderwood (2013), Gerhard Luke (2014), Jens Erik Skydsgaard (2014), Silvio Panciera (2016), Gerhard Siest (2016), Georg Klein (2016), Birgitta Odén (2016), Sven Lundqvist (2017), Crispian Scully (2017) ja Kenneth McRae (2018).

Hallitus ja luottamustoimet

Tiedeseuran hallituksen kokoonpano toimintavuonna (varajäsenet suluissa):

Puheenjohtaja: herra Meurman
Varapuheenjohtaja: herra Koskinen
Pysyvä sihteeri: herra Gyllenberg
Rahastonhoitaja: herra Riska
Matemaattis-fysikaalinen osasto: herra D. Sundholm (rouva Eerola)
Biotieteellinen osasto: rouva Lindström (herra Lindholm)
Humanistinen osasto: herra Riikonen (rouva Snellman)
Yhteiskuntatieteellinen osasto: herra Sundberg (herra Kauppi)
Yhdeksäs jäsen: rouva von Bonsdorff

Hallituksen vaalivalmistelulautakuntaan kuuluivat pysyvä sihteeri puheenjohtajana, herra Leskelä, rouva Lindström, herra Riikonen, herra Bruun, herra D. Sundholm, herra Lindholm, rouva Snellman, herra Sundberg, herra Hytönen, herra Panula, herra Wrede ja rouva Widén.

Osastojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat:

Matemaattis-fysikaalinen osasto: herra Leskelä (herra Koskinen)
Biotieteellinen osasto: rouva Lindström (herra Lindholm)
Humanistinen osasto: herra Riikonen (herra Janhunen)
Yhteiskuntatieteellinen osasto: herra Bruun (rouva Riska).

Osastojen vaalilautakuntiin kuuluivat:
Matemaattis-fysikaalinen osasto: herra Hoyer, herra Kupiainen, herra Salmi, rouva Stenberg ja herra Leskelä.
Biotieteellinen osasto: herra Meri, rouva Sistonen, rouva Sundström ja rouva Lindström.
Humanistinen osasto: rouva von Bonsdorff, rouva Kervanto Nevanlinna, herra Pettersson, herra Riikonen ja herra Sihvonen.
Yhteiskuntatieteellinen osasto: herra Bruun, rouva Widén ja herra Sundberg.

Hallintokuntaan toimintavuonna ovat kuuluneet varainhoitaja puheenjohtajana, pysyvä sihteeri, rouva Sisula-Tulokas, herra Grönroos, kauppaneuvos Magnus Bargum ja kamarineuvos Henry Wiklund.

Tilintarkastajana toimi Bengt Nyholm, CGR, ja toiminnantarkastajana herra Roslin, varalla Ernst & Young ja herra Carlsson.

Palkinto- ja apurahatoimikuntien jäsenet

Toimintavuonna Tiedeseuralla on ollut seuraavat palkinto- ja apurahatoimikunnat:

Professori E.J. Nyströmin palkinto: rouvat Holm, Sahlgren ja Kervanto Nevanlinna sekä herrat Grönroos, Suksi ja Londen.

Professori Theodor Homénin fysiikan palkinto: rouva Eerola sekä herrat Enqvist, Hämäläinen ja Keinonen.

Valtioneuvos Lorenz Lindelöfin palkinto: herrat Högnäs, Mattila ja Saksman.

FT Mikael Björnbergin muistosäätiön palkinto: herrat Enqvist ja Kajantie.

Apurahatoimikunnat omien apurahojen jakamiseksi:
Matemaattis-fysikaalinen osasto: rouva Riekkola sekä herrat Keinonen ja Staffans,
Biotieteellinen osasto: rouva Leheskoski sekä herrat Bonsdorff ja P. Saris,
Humanistinen osasto: rouvat Kervanto Nevanlinna ja Kivistö sekä herrat Brusila ja Härmä,
Yhteiskuntatieteellinen osasto: rouvat Riska ja Sisula-Tulokas sekä herrat Stenbacka ja Sundberg.

Magnus Ehrnroothin säätiön stipenditoimikunta: rouva Eerola sekä herrat Gahmberg, Nordlund, M. Lindström ja Salmi.

Sohlbergin valtuuskunta: herrat Ehlers, Fortelius, Mälkki, Stubb ja Westerholm.

Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiön asiantuntijalautakunta: herrat Gahmberg ja Riska sekä professori Johan Håstad (Kungliga Vetenskapsakademien).

Jäsenyydet muissa organisaatioissa

Suomen Tiedeakatemiat on Suomen neljän toimivan tiedeakatemian yhteistyöelin. Suomen Tiedeakatemioiden johtoryhmään kuuluvat kaikkien neljän akatemian puheenjohtajat. Tiedeseuran edustaja johtoryhmässä on herra Meurman.

Tieteellisten Seurain Valtuuskunta (TSV) on tärkeä ja riippumaton tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Valtuuskuntaan kuuluu 278 tieteellistä seuraa ja neljä tiedeakatemiaa. TSV jakaa valtionapuja tieteellisille seuroille julkaisutoimintaan, kansainväliseen toimintaan ja kansallisten ja kansainvälisten tieteellisten konferenssien järjestämiseksi. Tiedeseuraa edustaa TSV:n hallituksessa herra Riikonen (varalla herra Meurman) ja pysyvä sihteeri (varalla rouva Snellman). Lisäksi herra Bruun on Suomen Lainopillisen Yhdistyksen jäsenen varaedustaja.

Usealla Tiedeseuran jäsenellä on ollut luottamustehtäviä Suomen Akatemiassa. Vuosina 2016–2018 rouva Eerola toimi puheenjohtajana luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa, herra K. Lindström puheenjohtajana biotieteiden, terveyden ja ympäristön toimikunnassa. Herra Mickwitz on valittu Akatemian hallitukseen vuosiksi 2019–2021.

ICSU:n kansallisissa komiteoissa Tiedeseuraa edustivat herra Tanskanen (geodesia ja geofysiikka), herrat Poutanen ja E. Haeggström (tieteellinen radiotutkimus), herra Fortelius (kvartääritutkimus) herrat Fortelius ja Leppäkoski (biologia), herrat Hytönen, Kupiainen, Mattila ja Saksman (matematiikka), herrat Stenberg ja Nordlund (mekaniikka), herra Norkko (mertentutkimus) sekä herra Koskinen herra Norkko varajäsenenään (polaarialueiden tutkimus).

Ruth ja Nils-Erik Stenbäckin säätiön hallituksessa Tiedeseuran edustajana oli herra Gahmberg.

Yksityiskohtainen luettelo Tiedeseuran edustajista tieteellisissä organisaatioissa ja yhteenliittymissä löytyy julkaisusta Sphinx 2018–2019.

Taloushallinto

Tiedeseuran talouden tila on hyvä. Sijoitustoiminta ja varainhoito ovat olleet hyvissä käsissä ja sijoituksista on saatu hyvä tuotto. Tiedeseuralla on 29 miljoonan euron pääoma ja vuoden 2018 tillinpäätös osoittaa noin 34 000 euron ylijäämää. Tiedeseura omistaa kymmenen asuinhuoneistoa ja liikehuoneistota, joiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen arvo on yli 3,8 miljoonaa euroa. Ne ovat kaikki hyvässä kunnossa ja vuokrattuina ja näin tuovat vuokratuloja. Haluankin kiittää varainhoitajaa erinomaisesta työstä. Lisätietoja Tiedeseuran taloudesta löytyy varainhoitajan kertomuksesta ja tilinpäätöksestä.

Hallintokunnan neuvot Tiedeseuran hallitukselle taloudellisissa kysymyksissä ovat olleet arvokkaita.

Magnus Ehrnroothin säätiö on korottanut apurahasummaa. Vuonna 2018 apurahoja jaettiin 1,8 miljoonaa euroa, vuonna 2019 1,9 miljoonaa euroa. Tiedeseura kiittää Ehrnroothin säätiötä tästä.