Uudenkaupungin rauhan symposium järjestetään joka toinen vuosi Uudenkaupungin kaupungin ja Suomen Tiedeseuran yhteistyönä. Tänä vuonna symposium pidetään 15.–16. elokuuta 2025 (paikka: Kulttuurikeskus Cruselli, Kullervontie 11 A, Uusikaupunki).

Vuoden 2025 teemoina ovat Ruotsi, satamat sekä rauhanvälittämisen taito. Lisätietoa symposiumista toimitetaan myöhemmin.

Suomen Tiedeseura järjestää yhdessä Åbo Akademin kanssa Tiedeseuran kunniajäsen Nils-Erik Enkvistin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi kokopäiväsymposiumin Turussa maanantaina 22. syyskuuta 2025. Symposium esittelee Enkvistin kielitieteilijänä ja kirjallisuustutkijana esitelmien kautta aiheista, jotka olivat Enkvistille läheisiä, muun muassa muinaisenglanti ja soveltava kielitiede.

Tervetuloa toukokuun kuukausikokoukseemme!

Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia tieteellisiä esitelmiä ja osallistumaan innostaviin keskusteluihin.

Kokous maanantaina 19. toukokuuta 2025 klo 17.15 Finska Läkaresällskapetin tiloissa Villa Aikalassa Meilahdessa, osoite Johannesbergintie 8. Kokous on sivurakennuksessa.

Ilmoittauduthan sähköpostitse osoitteeseen societas@scientiarum.fi, mikäli haluat osallistua kokoukseen.

Ohjelma:

Tomas Lehecka pitää esitelmän aiheesta ”Upptäck språk! Att göra språkvetenskap tillgängligt för alla”

Tomas Lehecka on Åbo Akademin ruotsin kielen yliopistonlehtori vuodesta 2012. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2012. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt ruotsin kielen adjektiivien tilastolliseen tutkimukseen ja suuren yleisön käsityksiin kielistä. Tomas Leheckalle on myönnetty Suomen Tiedeseuran apurahaa tähän tutkimukseen.

Stefan Nygård pitää esitelmän aiheesta ”Perspektiv på Finlands vetenskaps- och kunskapshistoria – Näkökulmia Suomen tieteen ja tiedon historiaan”

Suomen tieteen historia -hankkeen projektipäällikkö Stefan Nygård kertoo hankkeen etenemisestä.

Suomen Tiedeseura järjestää konferenssin ”The 19th Baltic Conference on Intellectual Cooperation: Bridging and Bonding – Migration across the Baltic Sea” 14.–15. toukokuuta 2025 Hanasaaressa, Espoossa.

Konferenssi kokoaa yhteen eri tiedeakatemioiden tutkijoita Itämeren alueelta tarkastelemaan muuttoliikettä sekä historiallisesta että nykyajan näkökulmasta.

Lue ohjelma ja ilmoittaudu ystävällisesti viimeistään 7. toukokuuta seuraavan linkin kautta: LUE LISÄÄ

Lämpimästi tervetuloa!

Suomen Tiedeseuran jäsenet ja kutsuvieraat kokoontuvat juhlimaan Tiedeseuran vuosijuhlaa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 29. huhtikuuta 2025.

The Finnish Society of Sciences and Letters warmly invites you to a seminar by Professor Jens-Christian Svenning on the topic:

Trophic Rewilding as a Restoration Approach under Emerging Novel Biosphere Conditions.

Rewilding is a forward-looking ecological restoration approach that aims to restore self-regulating, dynamic ecosystems by reintroducing non-human ecological processes while reducing human control. By prioritizing functionality over static composition or structure, rewilding is particularly relevant in an era of increasingly novel biosphere conditions driven by human-induced global changes. Trophic rewilding, focused on restoring trophic complexity through wild, large-bodied animals or ‘megafauna,’ plays a critical role in this context. Megafauna have historically shaped ecosystems through their ecological impacts, including promoting vegetation heterogeneity, seed dispersal, nutrient cycling, and biotic microhabitats, which are vital drivers of biodiversity and ecosystem function. Non-native megafauna may also enhance ecological functionality by acting as surrogates for extinct species or contributing to novel assemblages. With strong potential for upscaling through population growth and habitat expansion, trophic rewilding can foster adaptation to climate change, increase ecosystem resilience, and mitigate globalization’s negative impacts, such as invasive alien species dominance. However, achieving these biodiversity benefits requires navigating the complexities of implementing trophic rewilding in a heavily populated and rapidly changing world.

About the Speaker

Jens-Christian Svenning is a macroecologist and biogeographer, with strong interest in plants, animals and people across the world. He is a Professor at the Department of Biology at Aarhus University, Denmark where he also serves as the Director of DNRF Center for Ecological Dynamics in a Novel Biosphere (ECONOVO), established in 2023. Svenning is known for his research in macroecology, biogeography, biodiversity, the effects of climate change on biomes, rewilding, and human-environment interactions across historical and future contexts with a specific focus on concepts like disequilibrium dynamics and the impacts of top-down trophic processes.

The event is open to the public. You are also welcome to join us remotely via the live stream. Please use this link to access the event remotely.

Welcome to attend!

Suomen Tiedeseura järjestää yhteistyössä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja Norjalais-Suomalaisen Kauppayhdistyksen NOFIn kanssa seminaarin ”Suomen taloudellinen haaste – kasvu ja innovaatiot muuttuvassa maailmassa” Helsingissä 19. maaliskuuta 2025.

Ilmoittaudu viimeistään 11.3 tällä ilmoittautumislomakkeella.

Tervetuloa maaliskuun kuukausikokoukseemme!

Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia tieteellisiä esitelmiä ja osallistumaan innostaviin keskusteluihin.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ilmoittautumista!

Voit myös osallistua tapahtumaan etänä, linkki suoraan lähetykseen.

Ohjelma:

Samuli Siltanen pitää esitelmän ”Viipalekuvaus: matemaatikon röntgenkatse”.

Samuli Siltanen toimii Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professorina vuodesta 2009. Hän suoritti tekniikan tohtorin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1999. Hänen tutkimuksensa kohdistuu käänteisten ongelmien matematiikkaan. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt lääketieteellisen kuvantamisen parista nouseviin pulmiin.  Samuli Siltanen valittiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 2024.

Tervetuloa helmikuun kuukausikokoukseemme!

Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia tieteellisiä esitelmiä ja osallistumaan innostaviin keskusteluihin.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ilmoittautumista!

Ohjelma: 

Professori Jan Sundberg ja professori Stefan Sjöblom: Vem styr över Grönland?

Professori Jörg Tiedemann: Språk(teknologi) är nyckeln till (artificiell) intelligens.

Jörg Tiedemann on kieliteknologian professori Helsingin yliopistossa.

Jan Sundberg on Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin emeritusprofessori.

Stefan Sjöblom on Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin kunnallishallinnon emeritusprofessori.

Voit myös seurata suoraa lähetystä tämän linkin kautta.

The Finnish Society of Sciences and Letters warmly invites you to a one-day symposium on AI in Research: Possibilities and Challenges.

Date: February 13, 2025

Location: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Artificial Intelligence (AI) is transforming the landscape of research, presenting opportunities and challenges across disciplines. From accelerating data analysis to providing new tools for exploration and innovation, AI is reshaping how we approach scientific inquiry. However, this transformation also brings ethical, methodological, and practical dilemmas that require thoughtful consideration.

The Symposium, conducted in English, will provide insights into the rapidly evolving intersection of AI and academia by bringing together experts from diverse fields that will foster dialogue on the multifaceted impacts of AI in science, the humanities, and beyond.

Who should attend and why?

Whether you are a researcher, policymaker, or a curious participant, this symposium offers a timely discussion on AI’s potential in research and how we may navigate its future.

UPDATE: A few spots have opened up for the symposium. If you would like to attend on-site, please register via this link as soon as possible.

You are also welcome to join us remotely via the live stream. please use the following link to access the event remotely: Link to the live stream.

PROGRAMME:

09.15–09.45 COFFEE (Provided on Site)

09.45–10.00 Mats Gyllenberg & Susanne Wiedmer – Opening Words

Chair: Peter Söderlund
10.00–10.30: Minna Ruckenstein – The Inconsistencies of AI Futures
10.30–11.00: Pii Telakivi – The Hybrid Thinker: How AI Shapes Reasoning and Decision-Making
11.00–11.30: Carl-Gustav Lindén – AI and the Disinformation Landscape
11.30–12.00: Johan Lundin – Could AI Provide Global and Equitable Access to Medical Diagnostics?

12.00–13.30 LUNCH (Not Provided by the Organizers)

Chair: Pauline von Bonsdorff
13.30–14.00: Linda Mannila – AI Literacy
14.00–14.30: Bo Gustafsson – The Challenge of Restoring the Baltic Sea: Learning From the Past to Find Solutions for the Future
14.30–15.00: Veronika Laippala – AI in the Humanities and Social Sciences: An Efficient but Unreliable Research Assistant?

15.00–15.30 COFFEE (Provided on Site)

Chair: Dan Lindholm
15.30–16.00: Sasu Tarkoma – Deep Learning Software
16.00–16.30: Mikael Collan – Things to Take into Consideration When Using AI in Research

16.30–17.00 DISCUSSION (Moderator: Erik Bonsdorff)

17.00–17.10 Mats Gyllenberg & Susanne Wiedmer – Closing Remarks

Tervetuloa mukaan tammikuun kuukausikokoukseemme!

Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia tieteellisiä esitelmiä ja osallistumaan innostaviin keskusteluihin. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista!

Ohjelma:

Emeritusprofessori Hannu K. Riikonen: ”Kiistelty klassikko. V.A. Koskenniemen tuotannon ja toiminnan uudelleenarviointi”

V. A. Koskenniemi (1885-962) tunnetaan parhaiten runoilijana, mutta hän oli paljon muutakin: Suomen johtavia kirjallisuuskriitikoita vuosikymmenten ajan, Goethen tutkija, matkakirjailija, Turun yliopiston professori ja rehtori sekä akateemikko. Erityisesti läheisten Saksan-suhteittensa sekä sota-ajan poliittisen kirjoittelunsa takia hänestä tuli myös hyvin kiistelty hahmo. Oman kiinnostavan alueensa Koskenniemen kirjallisessa tuotannossa muodostavat kaupunkien kuvaukset, joihin professori Hannu Riikonen keskittyy esitelmässään ”Oulusta Pariisiin: V. A. Koskenniemen kaupunkeja”. Hannu K. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori.

Professori Marja-Liisa Helasvuo: Mistä puhutaan, kun puhutaan minusta? Merkitysten rakentaminen yhteistyönä”

Marja-Liisa Helasvuo on toiminut Turun yliopiston suomen kielen professorina vuodesta 2005. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa Yhdysvalloissa vuonna 1997. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt kielioppiin vuorovaikutuksessa. Marja-Liisa Helasvuo valittiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 2023.

Professori Kim Strandberg: ”Affektiv polarisering kring värderingsfrågor i Finland”

Kim Strandberg toimii Åbo Akademin valtiotieteen professorina vuodesta 2019. Hän suoritti valtiotieteiden tohtorin tutkinnon Åbo Akademi yliopistossa vuonna 2006. Hänen tutkimuksensa kohdistuu poliittisiin mielipiteisiin, demokratiaan ja poliittiseen viestintään. Kim Strandberg valittiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 2023.

Tieteiden yötä vietetään Helsingissä torstaina 9.1.2025. Illan ja yön aikana kaupungissa järjestetään lähes 50 tiedetapahtumaa.

Suomen Tiedeseura tarjoaa tiloissaan omaa ohjelmaa osoitteessa Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Kaartinkaupunki.

Tapahtumassa Tiedeseuran tieteellisten julkaisujen toimittajat keskustelevat kirjoittajien kanssa muun muassa siitä, miten Neuvostoliitto käytti Kalevalaa muokatakseen Karjalan ja Suomen välistä suhdetta, sekä tavallisten ihmisten roolista kieltolain ajan salakuljetusverkostoissa.

Mielenkiintoisten keskustelujen lisäksi illan aikana voi tutustua Tiedeseuran tiloihin ja toimintaan.

Ohjelmaa on tarjolla sekä ruotsiksi että englanniksi.

Tapahtuma on avoin yleisölle, eikä vaadi ilmoittautumista.

Lämpimästi tervetuloa!

Ohjelma:

klo 18.30–19.00: Contested Heritage: Kalevala, Pan-Finnism, and Soviet Karelia

Professor Jan Sundberg and Dr. Takehiro Okabe, both from the University of Helsinki, discuss Okabe’s work Taming Greater Finland. This study explores how the Soviet Union used pan-Finnism and the Kalevala to exert influence over Soviet Karelia and shape its relationship with Finland. Okabe’s research uncovers complex cultural exchanges and resistance among Finns, Karelians, and Veps, offering fresh insights into Finnish-Soviet relations during 1940–1956.

klo 19.00–19.10 Keskustelu

klo 19.10–19.15 Tauko

klo 19.15–19.45: Lars Westerlund: Dolda nätverk – Småfolket och spritsmuggling under förbudstiden

Professor Lars Westerlund (Åbo Akademi) presenterar sin bok ”Vem var spritsmugglarna? Då småfolket blev företagare”, som ger en djupare inblick i förbudstidens spritsmuggling och de vanliga människor som drev verksamheten. Tillsammans med professor Stig-Olof Londen (Aalto-universitetet) utforskas nya perspektiv på denna unika och ofta missförstådda period i Finlands historia.

klo 19.45–20.00 Keskustelu

Tervetuloa joulukuun kuukausikokoukseemme!

Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia tieteellisiä esitelmiä ja osallistumaan innostaviin keskusteluihin. Vapaa pääsy, kokousta voi seurata myös suorana lähetyksenä tästä linkistä.

Ohjelma:

▪️ Professori Laura Kolbe pitää muistopuheen Henrik Liliukselle.

▪️ Professori Ari Ristimäki pitää esitelmän aiheesta ”Patologin rooli syövän hoidossa: morfologiasta molekyyleihin”.

Ari Ristimäki on toiminut Helsingin yliopiston patologian professorina vuodesta 2010. Hän suoritti lääketieteen ja kirurgian tohtorin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1991. Hänen tutkimuksensa keskittyy syövän hoitovastetta kuvaavien merkkiaineiden tunnistamiseen.  Ari Ristimäki valittiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 2023.

▪️ Johtava tutkija Aki Sinkkonen pitää esitelmän aiheesta ”Biodiversiteetti-interventioiden nykytila ja tulevaisuuspolkuja”.

Johtava tutkija Aki Sinkkonen on työskennellyt Luonnonvarakeskuksessa vuodesta 2020. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2006. Hänen tutkimuksensa kohdistuu tiheästi asuttujen alueiden mikrobiologiseen monimuotoisuuteen ja ihmisen ja kaupunkiluonnon hyvinvointiin. Aki Sinkkonen valittiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 2023.

Suomen Tiedeseura järjestää yhdessä Det Norske Videnskaps-Akademin kanssa symposiumin nimeltä ”Sápmi Sameland med en mångtydig kulturautonomi” Oslossa 22.–23.10.2024. Tiedeseura kustantaa jäsentensä matkat. Lisätietoja tulossa syksyn alussa.

Tapahtuman tavoitteena on koota tutkijoita kolmesta Pohjoismaasta keskustelemaan saamelaisten haasteellisesta tiestä tunnustamiseen ja heidän roolistaan instituutionaalisina toimijoina julkisessa päätöksenteossa. Vaikka kaikissa kolmessa maassa on edetty kohti tavoitetta, se on tapahtunut eri tahdilla ja intensiteetillä. Kysymys kuuluu: mitä tämä merkitsee alueiden, kansojen ja elinkeinojen valtuuksien kannalta?

Muistopuheen Sten Berglundille pitää emeritusprofessori Jan Sundberg.

Professori Kari Rummukainen pitää esitelmän ”Gravitaatioaaltoja maailmankaikkeuden alkuhetkiltä”.

Kokous on avoin yleisölle, ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan paikan päällä tai etänä.

Linkki suoraan lähetykseen

Muistopuheen Jorma Keski-Ojalle pitää Antti Vaheri.

Miska Luoto pitää esitelmän “Luonnonmaantiede ja ekosysteemimallinnus”.

Emilia Kilpua pitää esitelmän ”Aurinkomyrskyt”.

Kokous on avoin yleisölle, ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan paikan päällä tai etänä.

Linkki suoraan lähetykseen

Professori Jessica Rosenholm pitää luennon ”Nanomedicin – små läkemedel, stora möjligheter”.

Jessica Rosenholm toimii Åbo Akademin farmaseuttisen kehityksen professorina vuodesta 2015. Hän suoritti tekniikan tohtoritutkinnon Åbo Akademissa vuonna 2008. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt uusien materiaalien ja teknologioiden hyödyntämiseen lääkekehityksessä, erityisesti nanolääkkeiden kehittämiseen. Jessica Rosenholm palkittiin professori E.J. Nyströmin palkinnolla vuonna 2024.

Kokous on avoin yleisölle, ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa!

Suomen Tiedeseura järjestää vuosijuhlan jäsenilleen ja kutsutuille vieraille.

Muistopuheen professori Sören Illmanille pitää Stig-Olof Londen.

Indrė Žliobaitė pitää esitelmän ”On the longevity of complex living systems”.

Craig Primmer pitää esitelmän ”Elämä on valintoja: geenien ja ympäristön vaikutus loheen”.

Kokous on avoin yleisölle, ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan paikan päällä tai etänä.

Linkki suoraan lähetykseen

Lämpimästi tervetuloa kreikkalaisen filologian henkilökohtaisen ylimääräisen professorin Holger Thesleffin (1924–2023) kunniaksi järjestettävään muistoseminaariin. Seminaarissa tarkastellaan Helsingin yliopistossa toimineen Thesleffin perintöä filosofian historian ja antiikin kulttuurin tutkimukselle sekä hänen toimintaansa tutkijana ja tiedeyhteisössä. Seminaarin puhujat ovat Thesleffin oppilaita ja hänen opetustaan ja tutkimustaan hyvin tuntevia tutkijoita. Seminaarin kieli on suomi ja se järjestetään yhteistyössä KFY:n (Klassillis-filologinen yhdistys) kanssa. Seminaari järjestetään Metsätalon salissa 6 osoitteessa Unioninkatu 40, 3. kerros. Pyydämme ilmoittautumaan seminaariin viimeistään 29.2.2024 tämän ilmoittautumislomakkeen kautta.

Voit myös seurata tapahtumaa etänä, linkki striimiin.

Ohjelma

Jouko Rikkinen pitää esitelmän ”Sienten kirjo muinaisissa meripihkametsissä”.

Theo Kurtén pitää esitelmän ”Atmosfärisk aerosolkemi: hur långsam förbränning gör ångor klibbigare (med hjälp av kvantmekanik och relativitet)”.

Ville Kaila pitää muistopuheen professori Mårten Wikströmille.

Linkki suoraan lähetykseen

Suomen Tiedeseura järjestää symposiumin Kielet ja ymmärtäminen 15.2.2024 klo 16–20 Maijasalissa Helsingin Keskustakirjastossa Oodi, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki. Symposiumin kielinä ovat suomi ja ruotsi. Tapahtuma on avoin yleisölle, eikä vaadi ilmoittautumista.

Ohjelma:

Mats Gyllenberg: Tilaisuuden avaus / Välkomstord

Puheenjohtaja / Moderator: Hannu Riikonen

Matti Miestamo: Kielten erilaisuus ja samuus — ymmärtämisen edellytyksistä globaalissa perspektiivissä

Juha Janhunen: Att förstå språk i tid och rum

Helena Lehečková: Monikielisyys ja ymmärtämisen haaste – vem lär sig vems språk

Väliaika (17.40-18.00)

Puheenjohtaja / Moderator: Juhani Härmä

Arto Mustajoki: Kuinka voisimme ymmärtää toisiamme kun puhumme kaikki eri kieltä

Janne Saarikivi: Miten suomen kieltä voi ymmärtää? Universaaleja ja kulttuurispesifisiä leksikaalisia merkityksenkehityksiä ja niiden syitä

Johanna Isosävi: Miten suomalaiset ja ranskalaiset ymmärtävät toistensa kohteliaisuuden

Jan-Ola Östman: Förståelse handlar inte bara om språk – om integration till landsbygden

Viime vuosikymmenet ovat merkinneet huomattavaa muutosta Euroopan ja maailmanlaajuisessa tutkimus- ja korkeakoulutusjärjestelmässä. Tässä seminaarissa tarkastellaan aihetta tiedonhistoriallisesta näkökulmasta. Johan Östling, Lundin tiedon historian keskuksen (LUCK) johtaja, pitää luennon nimeltä ’The Europeanisation of the Universities: Transforming Knowledge Institutions, c. 1985–2010’, minkä jälkeen Marja Jalava (Tampereen yliopisto) antaa omat kommenttinsa. Keskustelun moderaattorina toimii Stefan Nygård (Helsingin yliopisto). Seminaari pidetään englanniksi, ja tapahtuma järjestetään Suomen tieteen historian projektin toimesta, jota tukevat Suomen Tiedeseura ja Suomalainen Tiedeakatemia. Seminaari pidetään Suomen Tiedeseuran tiloissa (Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 6, 4. kerros) sekä verkossa maanantaina 29. tammikuuta kello 17.00–19.00.

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

Tieteiden yötä vietetään Helsingissä torstaina 25.1.2024, kaupungissa järjestetään illan ja yön aikana lähes viisikymmentä tiedetapahtumaa. Suomen Tiedeseura on mukana Tieteiden yössä omalla ohjelmallaan, tapahtuma järjestetään Tiedeseuran tiloissa Pohjoisen Makasiinikadulla 7 A Kaartinkaupungissa.

Tiedeseuran tieteellisten julkaisujen toimittajat keskustelevat julkaisujen kirjoittajien kanssa muun muassa Kurkijoen kohtalosta Neuvostoliiton aikana, Ruotsi-Suomen suurvalta-aikakaudesta ja antiikin Rooman naisten nimistä. Mielenkiintoisten keskustelujen lisäksi illan aikana voi tutustua Tiedeseuran tiloihin ja toimintaan.

Ohjelma on sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tapahtuma on avoin yleisölle, eikä vaadi ilmoittautumista.

Ohjelma:

klo 18.30–19.00: ’Lolo’ Krusius-Ahrenberg: En banbrytande kvinnas arv

Finska Vetenskaps-Societetens vice ordförande professor Jan Sundberg (Helsingfors universitet) inleder kvällen med en presentation om ’Lolo’ Krusius-Ahrenberg, som år 1960 blev den första kvinnliga medlemmen i Finska Vetenskaps-Societeten och efter vilken Societetens mötesrum har fått sitt namn.

klo 19.00–19.30: Matka menneisyyteen – Kurkijoen kohtalo Neuvostoliiton aikana

Tohtori Netta Böök (Aalto-yliopisto) esittelee kiehtovan teoksensa, Talot pysyvät, ihmiset vaihtuvat, joka kuljettaa lukijan syvälle entisen Kurkijoen kirkonkylän tarinaan, Laatokan rannan rauhallisiin maisemiin. Haastattelijana toimii professori Stig-Olof Londen (Aalto-yliopisto).

klo 19.30–20.00: Antiikin Rooman naiset: Nimiä ja identiteettejä

FT Tuomo Nuorluoto (Suomen Rooman-instituutti) ja professori Mika Kajava (Helsingin yliopisto) avaavat keskustelun antiikin Rooman naisten nimistä. Nuorluodon aihetta käsittelevä kirja Latin Female Cognomina. A Study on the Personal Names of Roman Women ilmestyy loppuvuodesta 2023.

klo 20.00–20.30: Unohdettu kaunokirjailija ja valtiomies – Olof Hermelin Ruotsi-Suomen aikakaudella

Professori H.K. Riikonen (Helsingin yliopisto) valaisee unohtuneen suurmiehen, Olof Hermelinin, keskeistä roolia Ruotsi-Suomen suurvalta-aikakaudella. Olof Hermelin toimi Kaarle XII:n hovikirjailijana, Tarton yliopiston professorina ja ikuisti latinankielisillä runoillaan kaikki maamme kaupungit. Haastattelijana toimii professori Stig-Olof Londen (Aalto-yliopisto).

Kokous alkaa seminaarilla, jossa Human Diversity -projekti esitellään.

16:15

•  Virpi Lummaa: Mitä Human Diversity on?
•  Mirkka Lahdenperä: Mitä Evolutionary Health on ja esimerkki tutkimuksesta.

16:30

• Päivi Onkamo: Mitä suomalaisten aDNA-tutkimus Suomessa on?
• Elina Salmela/Sanni Peltola: Mitä on arkeogenetiikka ja esimerkki tutkimuksesta.

16:50

• Päivi Onkamo/Outi Vesakoski/Georg Haggren: Muinaisesine tietokanta AADAsta.
• Ulla Moilanen: Arkeologinen proteiinitutkimus.

17:10

• Outi Vesakoski: Suomen kielellisestä menneisyydestä ja evolutiivisesta kielentutkimuksesta.

17:25

• Veronika Laippala: Mitä NLP-mäinen kielentutkimus on ja miksi siihen kannattaa panostaa Suomessa?
• Jenna Kanerva: Miten NLP-osaamisen soveltaminen Human Diversityn aineistoihin tuo esiin uutta tietoa.

Muistopuheen professori Nils Storålle pitää Anna-Maria Åström

Muistopuheen professori Pirjo Sewónille pitää Mats Gyllenberg

Muistopuheen professori Bengt Stenlundille pitää Mikko Hupa

Kokousta voi myös seurata etänä, linkki suoraan lähetykseen.

Mikael Fogelholm pitää esitelmän ”Asiakasetukorttien keräämä ruokaostosdata tieteellisen tutkimuksen välineenä: LoCard tutkimus”.

Eva Heiskanen pitää esitelmän ”Kestävien kulutuskäytäntöjen leviäminen: latenttien verkostojen merkitys”.

Linkki suoraan lähetykseen

Muistopuheen professori Holger Thesleffille pitää Mika Kajava.

Minna Palmroth pitää esitelmän aiheesta ”Avaruus on uusi musta”.

Theo Kurtén pitää esitelmän aiheesta ”Atmosfärisk aerosolkemi: hur långsam förbränning gör ångor klibbigare (med hjälp av kvantmekanik och relativitet)”.

Linkki suoraan lähetykseen

Karl-Erik Michelsen pitää esitelmän ”Teollisuus -modernin yhteiskunnan tuntematon ilmiö”

Eeva Furman pitää esitelmän ”Sotkuinen maailma tutkimuskohteena – kestävyystutkimuksen poluilla”

Muistopuheen professori Nils-Erik Sarikselle pitää Per Saris

Muistopuheen professori Matti Klingelle pitää Henrik Meinander

Eero Castrén pitää esitelmän aiheesta ”Aivojen muovautuvuus”

Erika Löfström pitää esitelmän aiheesta ”Doktorandhandledning – vad spelar den för roll?”