Vanhoja tapahtumia
- 18.03.2024
- 17:15
- Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Kuukausikokous
Lue lisääMuistopuheen professori Sören Illmanille pitää Stig-Olof Londen.
Indrė Žliobaitė pitää esitelmän ”On the longevity of complex living systems”.
Craig Primmer pitää esitelmän ”Elämä on valintoja: geenien ja ympäristön vaikutus loheen”.
Kokous on avoin yleisölle, ei ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan paikan päällä tai etänä.
- 15.03.2024
- 14:15 - 18:00
- Metsätalo sali 6, Unioninkatu 40, Helsinki
Lämpimästi tervetuloa kreikkalaisen filologian henkilökohtaisen ylimääräisen professorin Holger Thesleffin (1924–2023) kunniaksi järjestettävään muistoseminaariin. Seminaarissa tarkastellaan Helsingin yliopistossa toimineen Thesleffin perintöä filosofian historian ja antiikin kulttuurin tutkimukselle sekä hänen toimintaansa tutkijana ja tiedeyhteisössä. Seminaarin puhujat ovat Thesleffin oppilaita ja hänen opetustaan ja tutkimustaan hyvin tuntevia tutkijoita. Seminaarin kieli on suomi ja se järjestetään yhteistyössä KFY:n (Klassillis-filologinen yhdistys) kanssa. Seminaari järjestetään Metsätalon salissa 6 osoitteessa Unioninkatu 40, 3. kerros. Pyydämme ilmoittautumaan seminaariin viimeistään 29.2.2024 tämän ilmoittautumislomakkeen kautta.
Voit myös seurata tapahtumaa etänä, linkki striimiin.
Ohjelma
14.15 Professori Mika Kajava Seminaarin avaus ja avaussanat14.30 VTT, FM Lassi Jakola Platonin kontekstit14.50 Professori Pauliina Remes Kaksi maailmaa vai kaksi tasoa? Platon ja Thesleff havaittavan todellisuuden suhteesta ideoihin15.10 FT, Dos. Mika Perälä Refleksiivisen tiedon lajit Platonin Kharmides-dialogissa15.30 Keskustelu15.50 Kahvitauko16.20 FT, Dos. Eero Salmenkivi Mieleen palauttaminen Platonin Menon-dialogissa16.40 Professori emeritus Hannu Riikonen Holger Thesleff ja antiikin jälkivaikutus17.00 Keskustelu17.20 Akateemikko Ilkka Niiniluoto Seminaarin päätössanat ja päättäminen
- 19.02.2024
- 17:15
- Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Kuukausikokous
Lue lisääJouko Rikkinen pitää esitelmän ”Sienten kirjo muinaisissa meripihkametsissä”.
Theo Kurtén pitää esitelmän ”Atmosfärisk aerosolkemi: hur långsam förbränning gör ångor klibbigare (med hjälp av kvantmekanik och relativitet)”.
Ville Kaila pitää muistopuheen professori Mårten Wikströmille.
- 15.02.2024
- 16:15
- Kirjasto Oodi, Maijansali, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki
Symposium: Kielet ja ymmärtäminen
Lue lisääSuomen Tiedeseura järjestää symposiumin Kielet ja ymmärtäminen 15.2.2024 klo 16–20 Maijasalissa Helsingin Keskustakirjastossa Oodi, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki. Symposiumin kielinä ovat suomi ja ruotsi. Tapahtuma on avoin yleisölle, eikä vaadi ilmoittautumista.
Ohjelma:
Mats Gyllenberg: Tilaisuuden avaus / Välkomstord
Puheenjohtaja / Moderator: Hannu Riikonen
Matti Miestamo: Kielten erilaisuus ja samuus — ymmärtämisen edellytyksistä globaalissa perspektiivissä
Juha Janhunen: Att förstå språk i tid och rum
Helena Lehečková: Monikielisyys ja ymmärtämisen haaste – vem lär sig vems språk
Väliaika (17.40-18.00)
Puheenjohtaja / Moderator: Juhani Härmä
Arto Mustajoki: Kuinka voisimme ymmärtää toisiamme kun puhumme kaikki eri kieltä
Janne Saarikivi: Miten suomen kieltä voi ymmärtää? Universaaleja ja kulttuurispesifisiä leksikaalisia merkityksenkehityksiä ja niiden syitä
Johanna Isosävi: Miten suomalaiset ja ranskalaiset ymmärtävät toistensa kohteliaisuuden
Jan-Ola Östman: Förståelse handlar inte bara om språk – om integration till landsbygden
- 29.01.2024
- 17:00 - 19:00
- Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 6, 00130 Helsinki.
Tieteen historian seminaari
Lue lisääViime vuosikymmenet ovat merkinneet huomattavaa muutosta Euroopan ja maailmanlaajuisessa tutkimus- ja korkeakoulutusjärjestelmässä. Tässä seminaarissa tarkastellaan aihetta tiedonhistoriallisesta näkökulmasta. Johan Östling, Lundin tiedon historian keskuksen (LUCK) johtaja, pitää luennon nimeltä ’The Europeanisation of the Universities: Transforming Knowledge Institutions, c. 1985–2010’, minkä jälkeen Marja Jalava (Tampereen yliopisto) antaa omat kommenttinsa. Keskustelun moderaattorina toimii Stefan Nygård (Helsingin yliopisto). Seminaari pidetään englanniksi, ja tapahtuma järjestetään Suomen tieteen historian projektin toimesta, jota tukevat Suomen Tiedeseura ja Suomalainen Tiedeakatemia. Seminaari pidetään Suomen Tiedeseuran tiloissa (Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 6, 4. kerros) sekä verkossa maanantaina 29. tammikuuta kello 17.00–19.00.
Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.
- 25.01.2024
- 18:00
- Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 6, 00130 Helsinki, 4. kerros
Tieteiden yö
Lue lisääTieteiden yötä vietetään Helsingissä torstaina 25.1.2024, kaupungissa järjestetään illan ja yön aikana lähes viisikymmentä tiedetapahtumaa. Suomen Tiedeseura on mukana Tieteiden yössä omalla ohjelmallaan, tapahtuma järjestetään Tiedeseuran tiloissa Pohjoisen Makasiinikadulla 7 A Kaartinkaupungissa.
Tiedeseuran tieteellisten julkaisujen toimittajat keskustelevat julkaisujen kirjoittajien kanssa muun muassa Kurkijoen kohtalosta Neuvostoliiton aikana, Ruotsi-Suomen suurvalta-aikakaudesta ja antiikin Rooman naisten nimistä. Mielenkiintoisten keskustelujen lisäksi illan aikana voi tutustua Tiedeseuran tiloihin ja toimintaan.
Ohjelma on sekä suomeksi että ruotsiksi.
Tapahtuma on avoin yleisölle, eikä vaadi ilmoittautumista.
Ohjelma:
klo 18.30–19.00: ’Lolo’ Krusius-Ahrenberg: En banbrytande kvinnas arv
Finska Vetenskaps-Societetens vice ordförande professor Jan Sundberg (Helsingfors universitet) inleder kvällen med en presentation om ’Lolo’ Krusius-Ahrenberg, som år 1960 blev den första kvinnliga medlemmen i Finska Vetenskaps-Societeten och efter vilken Societetens mötesrum har fått sitt namn.
klo 19.00–19.30: Matka menneisyyteen – Kurkijoen kohtalo Neuvostoliiton aikana
Tohtori Netta Böök (Aalto-yliopisto) esittelee kiehtovan teoksensa, Talot pysyvät, ihmiset vaihtuvat, joka kuljettaa lukijan syvälle entisen Kurkijoen kirkonkylän tarinaan, Laatokan rannan rauhallisiin maisemiin. Haastattelijana toimii professori Stig-Olof Londen (Aalto-yliopisto).
klo 19.30–20.00: Antiikin Rooman naiset: Nimiä ja identiteettejä
FT Tuomo Nuorluoto (Suomen Rooman-instituutti) ja professori Mika Kajava (Helsingin yliopisto) avaavat keskustelun antiikin Rooman naisten nimistä. Nuorluodon aihetta käsittelevä kirja Latin Female Cognomina. A Study on the Personal Names of Roman Women ilmestyy loppuvuodesta 2023.
klo 20.00–20.30: Unohdettu kaunokirjailija ja valtiomies – Olof Hermelin Ruotsi-Suomen aikakaudella
Professori H.K. Riikonen (Helsingin yliopisto) valaisee unohtuneen suurmiehen, Olof Hermelinin, keskeistä roolia Ruotsi-Suomen suurvalta-aikakaudella. Olof Hermelin toimi Kaarle XII:n hovikirjailijana, Tarton yliopiston professorina ja ikuisti latinankielisillä runoillaan kaikki maamme kaupungit. Haastattelijana toimii professori Stig-Olof Londen (Aalto-yliopisto).
- 15.01.2024
- 16:15
- Turun yliopisto, Tauno Nurmela-sali, 20014 Turku
Kuukausikokous
Lue lisääKokous alkaa seminaarilla, jossa Human Diversity -projekti esitellään.
16:15
- Virpi Lummaa: Mitä Human Diversity on?
- Mirkka Lahdenperä: Mitä Evolutionary Health on ja esimerkki tutkimuksesta.
16:30
- Päivi Onkamo: Mitä suomalaisten aDNA-tutkimus Suomessa on?
- Elina Salmela/Sanni Peltola: Mitä on arkeogenetiikka ja esimerkki tutkimuksesta.
16:50
- Päivi Onkamo/Outi Vesakoski/Georg Haggren: Muinaisesine tietokanta AADAsta.
- Ulla Moilanen: Arkeologinen proteiinitutkimus.
17:10
- Outi Vesakoski: Suomen kielellisestä menneisyydestä ja evolutiivisesta kielentutkimuksesta.
17:25
- Veronika Laippala: Mitä NLP-mäinen kielentutkimus on ja miksi siihen kannattaa panostaa Suomessa?
- Jenna Kanerva: Miten NLP-osaamisen soveltaminen Human Diversityn aineistoihin tuo esiin uutta tietoa.
Muistopuheen professori Nils Storålle pitää Anna-Maria Åström
Muistopuheen professori Pirjo Sewónille pitää Mats Gyllenberg
Muistopuheen professori Bengt Stenlundille pitää Mikko Hupa
Kokousta voi myös seurata etänä, linkki suoraan lähetykseen.
- 18.12.2023
- 17:15
- Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Kuukausikokous
Lue lisääMikael Fogelholm pitää esitelmän ”Asiakasetukorttien keräämä ruokaostosdata tieteellisen tutkimuksen välineenä: LoCard tutkimus”.
Eva Heiskanen pitää esitelmän ”Kestävien kulutuskäytäntöjen leviäminen: latenttien verkostojen merkitys”.
- 20.11.2023
- 17:00 - 19:00
- Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Kuukausikokous
Lue lisääMuistopuheen professori Holger Thesleffille pitää Mika Kajava.
Minna Palmroth pitää esitelmän aiheesta ”Avaruus on uusi musta”.
Theo Kurtén pitää esitelmän aiheesta ”Atmosfärisk aerosolkemi: hur långsam förbränning gör ångor klibbigare (med hjälp av kvantmekanik och relativitet)”.
- 07.11.2023
- 17:15 - 18:45
- Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Teemailta: TKI-rahoitus kasvaa. Miten potti jaetaan?
Viime vuoden lopulla valmistunut laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta määrää TKI-rahoituksen nostamisen 4 %:n bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Koska rahoituksen jakautumista eri TKI-alueiden kesken ei laissa tarkemmin määritellä, jäi tilanne avoimeksi. Syksyn aikana onkin kuultu puheenvuoroja sekä yritysten ja innovaatiorahoituksen että yliopistojen ja perustutkimuksen puolesta.
Miten potti jaetaan? Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan aiheesta Suomen Tiedeseuran ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhteiseen tilaisuuteen Tieteiden talolle Helsinkiin tiistaina 7.11.2023.
Aiheesta alustavat Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo, Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen ja tieteen akateemikko, emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto. Illan moderaattorina toimii kansleri, emeritusprofessori Kari Raivio.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.
Tilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä verkon välityksellä, linkki striimiin löydät TÄÄLTÄ
- 18.10.2023
- 13:00 - 19:00
- Tankehörnan
Suomalaisen pakolaispolitiikan puoli vuosisataa – Chilen vallankaappauksesta tähän päivään
Tasan 50 vuotta sitten Kalevi Sorsan hallitus teki päätöksen ottaa vastaan Chilestä poliittisia pakolaisia. Suomeen heitä tuli alle 200, Ruotsiin saapui yli 11 000 chileläistä. Myös Suomessa chileläisillä oli kuitenkin iso näkyvyys ja vaikutus. He olivat ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta saapunut merkittävä pakolaisryhmä maassamme. Chilen vallankaappaus ja pakolaisuus olivat osaltaan myös muuttamassa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
Seminaari keskittyy Chilen vallankaappaukseen 50 vuotta sitten, mutta pakolaisuutta käsitellään historian lisäksi myös nykypäivän näkökulmasta. Chileläisten jälkeen Suomeen saapui 1970-luvulla noin 500 venepakolaista Vietnamista ja tuhansia Afrikan sarven sotaa pakenevia somalialaisia 1990-luvun alussa. Myöhemmin isoja pakolaisryhmiä on tullut esimerkiksi Afganistanista, Irakista ja Turkista.
Erilaisten siirtolais- ja pakolaisryhmien vastaanotto ja sopeutuminen on Suomessa ollut erilaista. Seminaarissa pohditaan asiantuntijapuheenvuorojen ja paneelin kautta suomalaisen
pakolaispolitiikan syntyä, muotoutumista ja kipukohtia sekä tämän päivän tilannetta.
Seminaari jakautuu kahteen osuuteen. Ensimmäisessä osassa klo 13-15 keskitytään chileläispakolaisten vastaanottoon, heidän omiin kokemuksiin sekä vaikutukseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Toisessa osassa klo 17-19 syvennytään Suomen pakolaispolitiikan pitkään linjaan – mikä on muuttunut 50 vuodessa, ja mikä taas ei?
Seminaari striimataan: linkki striimiin.
Tilaisuus on avoin kaikille eikä siihen ole ilmoittautumista. Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestävät Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry, Chile50-ryhmä, Helsingin yliopisto, Suomen Tiedeseura, Suomen YK-liitto ja Suomen Pakolaisapu.
Tiedekulman esteettömyystiedot: Tiedekulma on esteetön tila ja esteetön sisäänkäynti sijaitsee Yliopistonkadun sekä Fabianinkadun kulmassa. Vessat ovat 2 ja K1 kerroksissa, näihin kerroksiin pääsee hissillä.
Ohjelma:
Klo 13 Tilaisuuden avaus
● Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry
● Helsingin yliopisto
● Chilen suurlähetystö Suomessa
Klo 13.15-15 Alustukset ja keskustelu: Chileläispakolaiset suomalaisen pakolaispolitiikan historiassa
● VTT Matti Välimäki: ”Vuoden 1973 vastaanottopäätös osana suomalaisen
pakolaispolitiikan pitkää kehitystä”
● Professori Jussi Pakkasvirta: ”Miten Chilen vallankaappaus muutti
Pohjoismaita?”
● FM Adrian Soto: ”Chileläisenä Suomessa – sopeutuminen ja muutos”
Moderaattori: FT Auli Leskinen
Klo 15-17 Tauko
Klo 17-19 Paneelikeskustelu: Suomen pakolaispolitiikka ennen ja nyt
● Toiminnanjohtaja Annu Lehtinen, Suomen Pakolaisapu
● Toiminnanjohtaja Tobias van Treeck, IOM Finland
● Berivan Suleiman, Vuoden pakolainen 2023
● Alfonso Padilla
Moderaattori: Dosentti Erkki Tuomioja, Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry
Lisätiedot:
Heta Hedman
Pääsihteeri
Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry
heta.hedman@hwb.fi
puh. 0406608979
- 16.10.2023
- 17:00 - 19:00
- Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Kuukausikokous
Lue lisääKarl-Erik Michelsen pitää esitelmän ”Teollisuus -modernin yhteiskunnan tuntematon ilmiö”
Eeva Furman pitää esitelmän ”Sotkuinen maailma tutkimuskohteena – kestävyystutkimuksen poluilla”
- 12.10.2023
- 17:00 - 19:00
- Porthania, PII, Yliopistonkatu 3, Helsinki
Symposium: Litium – pärjäämmekö ilman?
Litium on alkuaine, joka vanhastaan tunnetaan lääkkeenä. Nykyisin se pyörittää maailmaa litium-ioniakuissa. Symposiossa käsitellään litiumin esiintymistä ja käyttöä sekä lääkkeenä että akkumateriaalina. Ohjelmassa on myös esimerkkejä vaihtoehtoisista energian tuotantomenetelmistä.
Ohjelma:
Litiumin esiintyminen maapallolla – Petri Peltonen, Helsingin yliopiston taloudellisen
geologian professori
Kaivoslaki – Kai Kokko, Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori
Litium lääkkeenä – Tomi Rantamäki, Helsingin yliopiston farmakologian professori
Litiumakun toiminta – Tanja Kallio, Aalto-yliopiston sähkökemian professori
Sodium battery – David Brown, CEO, Broadbit Batteries
Virtausakku – Lasse Murtomäki, Aalto-yliopiston fysikaalisen kemian ja sähkökemian professori
Tilaisuus on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa!
Järjestäjä: Suomen Tiedeseura
- 09.10.2023
- 14:00
- Helsingfors Universitets solennitetssal
Mikä mies Matti Klinge oli? Vad var Matti Klinge? A la recherche de Matti Klinge
Seminarium till minnet av professor Matti Klinge (1936–2023) i Helsingfors Universitets solennitetssal 9.X.2023 klockan 14.00 16.00, Alexandersgatan 5, Helsingfors.
Tillgänglig ingång från Fabiansgatan 33.
Professor Matti Klinge verkade under sitt liv på flera olika fält. I detta minnesseminarium möter vi nio perspektiv på professor Klinge i hans olika roller. Det är bland annat historikern, läraren, debattören och sällskapsmänniskan vi minns.
Seminariet arrangeras av en kommitté som består av vänner och elever i samarbete med andra som ingått professor Klinges breda nätverk.
Helsingfors universitet och dess kulturarv var viktiga för Matti Klinge och det är därför en glädje att få inbjuda Er till universitetets nyrenoverade huvudbyggnad.
Evenemanget är avgiftsfritt och öppet för alla. Det går inte att delta i programmet på distans.
Före programmet i solennitetssalen inbjuds deltagarna klockan 13–14 till en te- och kaffemottagning på Universitets innergård Agora.
Helsingfors stad bjuder deltagarna på en kvällsmottagning till professor Klinges ära i Stadshuset (Norra Esplanaden 11–13) klockan 17.00–19.00.
Denna inbjudan får gärna spridas.
Utförligare program, tilläggsinformation och anmälan senast 30.9:
www.lyyti.in/Klinge
Arrangör: Matti Klinges minneskommitté
Eira Aalto – Tuomas Heikkilä – Rainer Knapas – Laura Kolbe – Mirkka Lappalainen – Henrik Meinander – Märtha Norrback – Stig-Björn Nyberg – Toni Piipponen – Kristina Ranki – Henrika Tandefelt
I samarbete med: Helsingfors universitet, Helsingfors stad, Finska Vetenskaps-Societeten, Eteläsuomalainen Osakunta (ESO, Sydfinska nationen), Studentkåren vid Helsingfors universitet, Ella och Georg Ehrnrooths stiftelse, Niilo Helanders stiftelse och Mannerheim-museet
- 18.09.2023
- 17:00 - 19:00
- Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Kuukausikokous
Lue lisääMuistopuheen professori Nils-Erik Sarikselle pitää Per Saris
Muistopuheen professori Matti Klingelle pitää Henrik Meinander
Eero Castrén pitää esitelmän aiheesta ”Aivojen muovautuvuus”
Erika Löfström pitää esitelmän aiheesta ”Doktorandhandledning – vad spelar den för roll?”